Digivaalit 2015

Agendan normalisoituminen

Politiikan tutkijat ovat laajasti pohtineen mitkä valtasuhteet vaikuttavat verkkomediassa toimimiseen. Perinteisesti läpitunkevia valtasuhteita voivat olla esimerkiksi ehdokkaiden rahoitus, aiemmat poliittiset ydintehtävät tai saavutettu julkisuus. Niin kutsutun normalisaatiohypoteesin mukaan perinteiset valtarakenteet vaikuttavat myös tietokonevälitteiseen viestintään. Suomen ja Euroopan kontekstissa normalisaatiota on tutkittu muun muassa politiikkojen ja puolueiden verkkoviestinnän omaksumisen näkökulmista. Esimerkiksi on havaittu, että verkkosivut, blogit, Facebook sekä Twitter ovat normalisoituneita.

Tässä hankkeessa avaamme normalisaatioon uuden tulokulman: miten poliittisessa keskustelussa olevat aiheet määräytyvät ja kuka niitä hallitsee? Näiltä osin tutkimus kytkeytyy mediatutkimuksen klassiseen agenda setting -teoriaan, eli lehdistön agendan määrittelyn ja julkisuuden hallinnan kysymyksiin. Nykyisessä mediaympäristössä katsetta on kuitenkin syytä laajentaa perinteisen uutismedian ulkopuolelle ja tarkastella myös uudempien mediamuotojen vaikutusta julkisuuteen. Näitä uusia mediamuotoja ovat paitsi sosiaalisen median eri muodot, myös parin viime vuosikymmenen aikana erittäin suosituiksi muodostuneet vaalikoneet.

Vuorovaikutus verkossa

Sosiaalisen median keskeinen piire on mahdollisuus keskustella ja kommentoida verkossa, eli olla vuorovaikutuksessa toisten käyttäjien kanssa. Aikaisempi politiikan tutkimus on osoittanut viestinnän olevan varsin yksisuuntaista, ehdokkaat broadcastaavat omia näkemyksiään ja kansalaiset kuulevat niitä. On myös havaittu ehdokkaiden tietoisesti välttelevän vuorovaikutusta.

Tässä hankkeessa selvitämme verkkovuorovaikutuksen tilaa Suomessa. Miten ehdokkaat käyttävät sosiaalista mediaa toisten kansalaisten ja toisaalta toisten ehdokkaiden kanssa keskustelemiseen? Toisaalta, kuinka kansalaiset käyttävät teknologiaa vuorovaikutuksen välineenä? Ja kuinka välineiden tekniset ominaisuudet sekä sosiaaliset käytännöt näkyvät vuorovaikutuksessa?

Digitalisaation yhteiskuntatiedettä

Lähestymme aihetta vahvasti monitieteisellä otteella. Tutkimushankkeessa yhteiskuntatieteellinen viestinnän ja politiikan tutkimus yhdistyvät tietojenkäsittelytieteisiin ja laajojen data-aineistojen tutkimiseen. Samalla hankkeessa luodaan tärkeitä yhteistyösuhteita ja -taitoja laajojen data-aineistojen käsittelyyn laskennallisin ja laadullisin menetelmin.

Tutkimuksen aikana syntynyttä ohjelmakoodia on jo mahdollisuuksien mukaan julkaistu GitHub-palvelussa.

Julkaisuja

• Nelimarkka, Matti; Laaksonen, Salla-Maaria; Martila, Mari; Kekkonen, Arto; Tuokko, Mari ja Villi, Mikko: Influencing the news through social media: Online agenda building and normalization during a pre-electoral campaign period. To be presented at the 66th ICA Annual Conference. Journal paper in progress.
• Laaksonen, Salla-Maaria; Nelimarkka, Matti; Tuokko, Mari; Martila, Mari; Kekkonen, Arto ja Villi, Mikko: Big data augmented ethnography: using computational methods and ethnography to explore online interaction during electoral campaigning. Journal paper in progress.
• Tuokko, Mari (2016): Ehdokkaiden ja kansalaisten vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa vaalikampanjoinnin aikana. Pro gradu, Jyväskylän yliopisto.
• Kekkonen, Arto (2016): #Koulutuslupaus – Opiskelijajärjestöjen kampanjointi sosiaalisessa mediassa Suomen vuoden 2015 eduskuntavaalien yhteydessä. Pro gradu, Helsingin yliopisto
• Marttila, Mari (2015): #vainkansanedustajajutut. Tutkielma Suomen kansanedustajien Twitter-aktiivisuudesta. Pro gradu, Helsingin yliopisto