Paljon tietokonepelejä pelaavien suomalaisten keskuudessa pelien lataaminen verkosta omalle koneelle on yleistä. Tarjolla on nykyisin suuri määrä sekä maksullisia että maksuttomia pelejä, eivätkä kaikki lataa maksullisia pelejä lainkaan. Noin 40% Tampereen yliopiston ja Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT:n yhteistutkimukseen vastanneista kuitenkin käyttää ainakin jonkin verran rahaa ladattaviin peleihin. Tutkija Saara Toivonen pitää yllättävänä sitä, että pelaajan tulotaso ei vaikuta lataamiseen käytetyn rahan määrään tai siihen, pitääkö pelien maksuttomuutta tärkeänä. Sen sijaan rahankäyttö lisääntyy sitä mukaa kun pelaamiseen viikottain käytetty aikakin. Lataamiseen käytetty rahamäärä on pääsääntöisesti alle 50 euroa kuukaudessa. Mieluiten lataamalla pelinsä ostaa 16% vastaajista. Aktiivisten pelaajien joukossa suosituimmat tavat ostaa pelejä olivat pelien tilaaminen kotiin verkkokaupasta sekä ostaminen peleihin erikoistuneesta liikkeestä. Kiinnostavaa on Toivosen mukaan sekin, että 85% vastaajista katsoi pelaamisesta tulleen yleisesti hyväksytympää viiden viime vuoden aikana.
Pelit palveluiksi –hankkeen verkkokyselyyn vastasi noin 1200 tietokone- tai konsolipelien pelaajaa, joista enemmistö oli miehiä. Noin puolet vastaajista oli syntynyt 1980-luvulla, tätä vanhempia ja nuorempia oli molempia noin neljännes vastaajista. Vastaajat pelasivat varsin paljon tietokone- ja konsolipelejä, ja suurin osa heistä oli myös ladannut niitä. Tutkimuksessa selvitettiin ennen kaikkea pelien lataamiseen liittyviä tapoja ja asenteita, ja sen vastaajajoukko on valikoitu tätä silmällä pitäen. Tuloksia ei siis voida laajemmin yleistää, vaan ne koskevat vain aktiivisia peliharrastajia.
Kyselyssä selvitettiin myös musiikin, elokuvien ja videoleikkeiden sekä tietokoneohjelmistojen lataamista. Vastaajat, jotka olivat ladanneet jotakin näistä, olivat todennäköisemmin ladanneet myös pelejä viimeisen puolen vuoden aikana. He olivat myös todennäköisemmin maksaneet ladattavista peleistä. 65% vastaajista oli viimeisen puolen vuoden aikana ladannut jotakin sisältöä vertaisverkkopalveluista. Näitä palveluita käyttäneistä muita suurempi osa oli ladannut maksullisia pelejä.
Vaikka vastaajista noin 90% oli ladannut pelejä, yli 60% heistä kertoi haluavansa pelit mielellään käsinkosketeltavina esineinä. Yksi fyysisen pelin omistamiseen liittyvä tekijä oli se, että pelaajat haluavat voida myydä pelinsä tarvittaessa eteenpäin. Tämä ei kuitenkaan selitä ilmiötä kokonaan, ja Toivosen mukaan tähän aiheeseen pyritäänkin etsimään tarkempia syitä hankkeen seuraavassa vaiheessa.
Internet-selaimessa pelattavien pelien pelaamisella ei ollut yhteyttä ladatuista peleistä maksamiseen, toisin kuin muulla pelaamisella. Sen sijaan valtaosa vastaajista piti selainpelien maksuttomuutta tärkeänä. Toivonen katsoo tämän antavan viitteitä siitä, että selainpelien pelaaminen eroaa joiltain osin perinteisesti ymmärretystä peliharrastuksesta. Selainpeleille ominaista on maksuttomuus, helppo saatavuus ja nopeat pelikerrat, eikä niiden pelaaminen ole itsestään selvästi yhteydessä muuntyyppisten pelien markkinoihin.
Lisätiedot:
Saara Toivonen
Games as Services –hanke
INFIM / Tampereen yliopisto
S-posti: saara.e.toivonen@uta.fi
Puhelin: (03) 3551 8309
Last updated on 20 Oct 2009 by Visa Noronen - Page created on 20 Oct 2009 by Visa Noronen